Ymmärtääksemme miksi meidän tulee arjessa huomioida päiväaikainen palautuminen, kurkistetaan hieman pintaa syvemmälle siihen, mistä kaikesta me oikein päivän aikana kuormitumme ja miten tämän kokonaiskuormituksen purkaminen oikein tapahtuu. Jotta tahdosta riippumaton, autonominen hermostomme tietää tuleeko tilanteessa painaa kaasua vai jarrua, me tarvitsemme avuksemme erilaisia tiedonkerääjiä ja viestinviejiä kehosta aivoille ennen päätöksen hetkeä.
Päivän aikana keho ja mieli altistuvat monenlaiselle kuormitukselle - ei vain ulkoisille kiireille ja ärsykkeille, vaan myös sisäiselle aistitiedolle ja ajattelun tuottamille virikkeille. Palautuminen ei ole pelkästään unen tai loman aikana tapahtuma asia, vaan sen tulisi olla osa jokapäiväistä rytmiä, sillä me rakennamme myös seuraavan yön unenlaadun päiväaikaisilla valinnoillamme.
Palautuminen ei ole pelkästään unen tai loman aikana tapahtuma asia, vaan sen tulisi olla osa jokapäiväistä rytmiä, sillä me rakennamme myös seuraavan yön unenlaadun päiväaikaisilla valinnoillamme.
Päiväaikainen palautuminen tarkoittaa siis hermoston siirtymistä aktiivisuudesta levolliseen tilaan hetkittäin jo kesken päivän. Näin hermosto saa mahdollisuuden säädellä omaa vireystilaansa tasapainoisesti – ei siis tarvitse odottaa yöunta kokonaiskuormituksen purkamiseksi.
Mikä meitä oikein kuormittaa päivän aikana?
Suuri osa kuormituksesta syntyy jatkuvista ulkoisista ja sisäisistä aistiärsykkeistä, joita keho ja hermosto käsittelee, vaikka emme itse aina sitä tiedostaisi.
Aisteista näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaistien toiminnot ovat meille tutumpia ja helpommin ymmärrettävissä olevia aisteja. Näiden lisäksi meillä on myös kaksi muuta kehon sisäistä aistijärjestelmää: interoseptio tuo tietoa sisäisestä aistihavainnosta ja asento- ja liikeaistina tunnettu proprioseptiikka liittyy vahvasti kehotietoisuuteen.
Aistikuormituksen lisäksi me kykenemme myös ajatuksilla ja tunteilla luomaan tilanteita, joissa mielikuvien todenperäisyys ei aina pidä paikkaansa, mutta keho ja hermosto reagoi kuin oikeaan uhkakuvaan – laukaisten stressireaktion ilman ulkoista syytä.
Samalla tavalla voimme hyödyntää mieltä myös hermoston rauhoittamiseen luomalla erilaisia ajatusmalleja – hermostomme ei tiedä onko kyseinen mielikuva totta. Tulee myös huomioida, että innostunut tekeminen on hermostolle ihan yhtä kuormittavaa toimintaa, jos siitä ei päästä palautumaan.
Tulee myös huomioida, että innostunut tekeminen on hermostolle ihan yhtä kuormittavaa toimintaa, jos siitä ei päästä palautumaan.
Aistien, ajatusten ja tunteiden avulla pystymme siis sekä hermoston kiihdyttämiseen että rauhoittamiseen. Näihin kuormitustekijöihin me pystymme vaikuttamaan esimerkiksi fyysisen ympäristön hallinnan, kehollisten sekä mielikuvaharjoitusten kautta.
Aistit – Hermoston viestikanavat
Hermosto vastaanottaa jatkuvasti tietoa eri aistien kautta. Nämä aistien keräämät tiedot vaikuttavat suoraan siihen, aktivoituuko hermosto vai pääseekö se rauhoittumaan.
Kuormitustekijöitä eri aisteilla voi olla mm:
- Näkö: kirkkaus, kontrastit, näyttöpäätteet
- Kuulo: häly, kovat äänet, puhe, taustamelu
- Tunto: kosketus, lämpötila, vaatteet
- Hajuaisti ja maku: voimakkaat tai epämiellyttävät aistimukset
- Proprioseptiikka: epämukavat asennot, istuminen, asennon säätö
- Interoseptio: nälkä, jano, väsymys, hengitys, sydämen syke, lämpötila
Nämä kaksi viimeistä vähemmän tunnettua aistijärjestelmää voisin avata tässä hieman tarkemmin.
Proprioseptiikka ja interoseptio – kehon sisäinen viestiliikenne
Proprioseptiikka on asentoaistijärjestelmä, jossa tietoa kehon asennosta ja liikkeestä tuodaan aivoille nivelistä, lihaksista ja ihosta saapuvan tuntopalautteen kautta. Tämä asentotunto mahdollistaa esimerkiksi sen, että me voimme tuntea kätemme olemassaolon myös silmät suljettuna ja muihin aisteihin yhdistettäessä mahdollistaa vaikka pimeässä kävelemisen ja tasapainoharjoittelun.
Interoseptio on aistijärjestelmä, joka tuo aivoihin tietoa kehon sisäisistä toiminnoista: hengityksestä, sydämen sykkeestä, vatsan toiminnasta, lämpötilasta ja vaikka jännitystilasta. Nämä viestit kulkevat usein vagushermoa pitkin aivoihin ja vaikuttavat suoraan siihen, miltä olo tällä hetkellä tuntuu – rauhalliselta, ärtyneeltä, levolliselta tai jännittyneeltä.
Jos sisäisen aistijärjestelmän tieto on epätarkkaa tai keho tulkitsee sen uhkaavaksi, seurauksena voi olla stressireaktio, vaikka ulkoisia ärsykkeitä ei olisi.
Jos sisäisen aistijärjestelmän tieto on epätarkkaa tai keho tulkitsee sen uhkaavaksi, seurauksena voi olla stressireaktio, vaikka ulkoisia ärsykkeitä ei olisi. Vastaavasti, kun kehoon syntyy turvallisia ja rauhoittavia sisäisiä tuntemuksia, palautuminen käynnistyy luonnostaan.
Neurosonicilla vaikutetaan vahvasti näihin molempiin järjestelmiin vahvistamalla asentotuntoaistimusta kehosta aivoille sekä tuomalla vagushermolle turvan tunteen värähtelyn avulla.
Värähtely rauhoittaa kehon palautumistilaan
Neurosonic perustuu mekaaniseen, fyysisesti tunnettavaan matalataajuiseen värähtelyyn, joka kulkee koko kehon läpi stimuloiden ihon, lihasten ja sisäelinten reseptoreita. Keho lähtee automaattisesti resonoimaan värähtelyyn tasapainottaen toimintaansa.
Neurosonicin erilaiset ohjelmat luovat kehoon selkeitä ja rytmikkäitä aistimuksia, jotka vahvistavat kehosta aivoihin nousevia hermoratoja pitkin menevää aistitietoa. Tätä nousevaa tietoa vie esimerkiksi vagushermo, joka on merkittävin palautumishermostoon vaikuttava viestinviejä.
Neurosonicin värähtely auttaa kehoa tunnistamaan levon ja turvallisuuden tilan, jolloin palautuminen voi käynnistyä. Se ei vaadi käyttäjältään minkäänlaista aktiivista suoritusta, vaan mahdollistaa kehon rauhoittumisen kautta hermoston uudelleenjärjestäytymisen ja optimaalisen vireystilan.
Tilasuunnittelijat palautumisen säätelijänä
Tilat, joissa aikaa vietämme, voivat joko kuluttaa tai kannatella meitä. Päiväaikainen palautuminen tapahtuu siellä, missä ihminen saa olla hetken aidosti levossa – ja juuri sellaisia paikkoja tämän päivän tilasuunnittelun tulisi luoda.
Palautumista tukevan tilan avaintekijöitä ovat mm.:
- Aistikuorman vähentäminen (visuaalisesti, akustisesti, materiaaleilla)
- Mahdollisuus vetäytymiseen ja hallinnan tunteeseen
- Tilojen monikäyttöisyys ja varausjärjestelmät
- Teknologiat, jotka aktivoivat kehon omia palautumisjärjestelmiä vaivatta
- Materiaalit ja muodot, jotka tukevat sisäistä aistikokemusta
Neurosonicia käytetään palautumisen ratkaisuna erilaisissa tiloissa: työpaikkojen lepohuoneissa, hotelleissa, oppilaitoksissa, aistihuoneissa, lentokentillä ja kuntosaleilla.
Palautumiseen vaivaton ratkaisu Neurosonicista
Päiväaikainen palautuminen on olennainen osa hyvinvointia ja siihen voidaan vaikuttaa. Kuormitusta ei voi täysin poistaa, mutta sen vaikutuksia voi tasapainottaa. Kun ymmärretään aistien rooli myös palautumisessa, voidaan vaikuttaa siihen, milloin ja miten hermosto rauhoittuu jo päivällä.
Päiväaikainen palautuminen on olennainen osa hyvinvointia ja siihen voidaan vaikuttaa. Kuormitusta ei voi täysin poistaa, mutta sen vaikutuksia voi tasapainottaa.
Optimaalinen vireystila, päiväaikainen palautuminen ja stressinhallinta tukevat seuraavan yön unenlaatua – ja hyvin nukutun yön jälkeen palautumisen kehä vain vahvistuu entisestään. Neurosonic tarjoaa vaivattoman ja toimivan ratkaisun palautumiseen kaikenlaisiin tiloihin.
Kirjoittajasta:
Ipi Jaatinen
Toimintaterapeutti (AMK) ja Neurosonicin Sales Team Lead Suomessa.
Ipillä on vahva tausta hermoston toiminnan ja palautumisen tukemisessa, ja hän tuo Neurosonicille sekä terapeuttista asiantuntemusta että käytännön kokemusta siitä, miten palautumisratkaisut voidaan viedä osaksi arkea ja erilaisia ympäristöjä.